Siiri & Mezmerice


Siiri

Olen 1999 vuonna syntynyt tyttö. Pituutta löytyy 170 cm ehkä vähän reilutkin, eli normi suomalaisen mitoissa ollaan. Koulua käyn Ahveniston Ylä-Asteella 8. luokalla. Ratsastuksen lisäksi olen harrastanut taitoluistelua, joka pitkään hallitsi koko elämääni ja millekkään muulle ei jäänyt aikaa. Luistelun lopetin 2012 syksyllä polvivammojen takia ja motivaation ollessa täys nolla! Ratsastus-harrastus vei tällä kertaa voiton.



Mezmerice 

Ronja on vuonna 1998 syntynyt westfalenilainen puoliverinen ja on tuotu Alaspäälle suoraa Saksasta.
Ratsastaessa on todella kiltti ja maastovarma.
Ronjalla on korkeimmillaan hypätty 110 esteitä ennen kuin sen kinner murtui. Kinner on  toipunut ja nyt Ronjalla on korkeimillaan hypätty n. metrin esteitä. On kunnon estetykki ja todella nopea. Saa nopeat ajat estekisoissa. Koulua osaa He B-A!
Hoitaessa tammamaisuus näkyy. Vieraita ratsastajia yrittää pelotella ja monesti siinä onnistuukin.
Muuten todella kiltti.

Ehkä pientä kehityksen makua!

Tarina meistä

Vuonna 2011 aloin miettimään todenteolla ratsastusuraani, että mitä sille käy kun en käynyt ollenkaan opetuksessa vaan menin hömpöttelyratsastusta tätini vuokrahevosella silloin tällöin.
Asiaan oli pakko tulla muutos ja päädyin Alaspäälle josta olin kuullut kehuja parilta kaverilta.
Soitimme sitten Terhille ja sovittiin että tulen tiistaina neljän tunnille kokeilemaan.
Terhi oli pitämässä maneesissa yksityistuntia ja hän kysyi multa että valitse: puoliverinen vai suomenhevonen.
Valitsin puoliverisen ja Terhi sanoi mulle että mee talliin sanoon että Ronja pitää laittaa kuntoon. Kävelin talliin päin maneesista ja minä aika ujona ihmisenä kävin monet vääntelyt matkan aikana ja mietin tarkkaan mitä sanon tallissa. Rohkenin mennä sanomaan että Ronja pitää laittaa. En tuntenut tallilta silloin ketään paitsi Nooran joka oli luokallani, mutta silloin ei hyviä kavereita oltu. Muistan että Ulpu auttoi minua Ronjan kanssa ja olin ihan paniikissa kun Ulpu sanoi :" laita sille suojat"! En osannut laittaa suojia ja olin ihan paniikissa mitä mun muka pitää tehä. Loppuen lopuksi laitoin Ronjalle vain suitset päähän ja mentiin maneesiin.
En päässy edes hevosen selkään se oli niin "korkea". Katja auttoi minut selkään. Silloin en osannut laittaa satulavyötä kireämmälle enkä omia jalustimiani. Meillä oli leikkitunti ja tunnista jäi hyvä fiilis ja halusin ehdottomasti mennä uudestaan. Tykkäsin Ronjasta tunnin jälkeen hirmuisen paljon!!
Vein sen talliin ja sitten kaikki muuttui. Kavion jälki oli melkein takaraivossa. En tajunnut että ratsastaessa niin ihana hevonen voi olla niin tuhma karsinassa. Se luimi koko ajan yritti näykkiä ja käänsi takapuoltaan ja yritti potkia. Viikon päästä tulin uudestaan. Pelkäsin Ronjaa, mutta en antanut sen haitata. Menin sillä seuraavankin tunnin. Tunnin jälkeen oli sama juttu kuin ekalla kerralla. Päätin että ei tää oo se oikea.
Menin noin kuukauden kaikilla muilla hevosilla. Välttelin Ronjaa. En halunnut olla sen kanssa missään tekemisissä. Kuukauden jälkeen, menin Ronjalla taas tunnilla, kun ei ollut parempia vaihtoehtoja. Päätin olla pelkäämättä ja mennä karsinaan erilaisena ihmisenä. Huomasin että mulla ei ole mitään pelättävää. Jos mä en pelkää hevosta, niin hevonen on mulle kuin unelma. Pystyin hoitamaan Ronjan ilman ongelmia. Pidin kuitenkin varmuuden vuoksi riimun päässä. Se tunti oli pelkkää unelmaa!! Tunnin jälkeen kaikki oli muuttunut Ronja oli kuin eri hevonen. Rakastuin siihen ihan kokonaan. Yhtenä päivänä rohkenin kysyä Terhiltä että voisinko hoitaa Ronjaa. 12.12.11 minusta tuli hoitaja. Olin aina halunnut hoitohevosen ja nyt minulla sellainen oli.
Hoitajana aloin tutustumaan uusiin kavereihin. Ensimmäinen kaverini tallilta oli Amanda. Muihin tutustuin myöhemmin. Aloin menemään Ronjalla joka tunti. Hevosesta tuli kokoajan kivempi ja kivempi.
2011-2012 vuonna kehityin Ronjan kanssa todella paljon. Aloin hyppäämään sillä ja se oli unelma hypätessä. Päätin osallistua Ronjan kanssa rataharjoituksiin kesällä 2012 jossa menin luokan 60-70cm.
Syksyllä starttasin mun ja Ronjan ekat kisat. Menin 50 cm ja olin niin tyytyväinen. Oltiin 5. eli ensimmäisiä ei-sijottuneita ja voitettiin estemestaruus. Osallistuin myös Ronjan kanssa Suomelan kesäleirille vuonna 2012 ja luottamus kasvoi toden teolla. Ronjan kanssa olen nyt parissa kisoissa ollut ja estekisoissa ollaan sijoituttu 3. ja 5. sijalle. Kouluakin ollaan kisattu kerran.  Syksyllä 2012 hyppäsin paljon Ronjalla ja aloin hyppäämään korkeimpiakin esteitä jotain 80-95cm. Joulukuussa Ronja oli parin viikon tauolla hyppäämisestä, jäykkyyden vuoksi. Keväällä 2013 pidin pienen tauon Alaspäästä sattuneista syistä. Toukokuussa mulle tuli sellanen olo että nyt jotain puuttuu ja mulla on kauhee ikävä Ronjaa ja muutenkin Alaspäätä. Aloin taas käymään tunneilla ja Ronjalla ratsastelin taas ja aloin hoitamaan sitä. Olin myös Suomelan leirillä vuonna 2013 ja oli niin kivaa. Luotetaan toisiimme 100%. Voin tehdä sen kanssa ihan mitä vaan. Voin hypätä sen selkään, mennä leikkitunteja ja tehdä temppuja ilman ongelmia. Kun tulin Alaspäälle Ronja ei tykännyt yhtään että sillä mennään ilman satulaa. Koko hevonen on täysin muuttunut kahdessa vuodessa.
Ronjalla jatkan kisailua ja valmentautumista. En halua päästää siitä koskaan irti!

Talvi 2011
Talvi 2011
Kevät 2012
Kevät/Kesä 2012 Eka hyppykerta!

Eka estetunti 2012 

Suomelan leiri 2012

Rataharjoitukset 60-70cm
Ekat kisat 50cm

Ilmansatulaa syksy 2012

Syksy 2012
3. estekisoissa
Joulumaastossa 2012
Kevät/kesä 2013

Kesä 2013
Suomelan leiri 2013




Suomelan leirltä 2013





Ei kommentteja :

Lähetä kommentti